Mitä tutkimus kertoo pk-yrityksistä?

Tutkimuksen mukaan IPR-oikeuksia suojanneilla yrityksillä on enemmän työntekijöitä, liikevaihtoa työntekijää kohti, sekä näissä yrityksissä maksetaan korkeampia palkkoja työntekijää kohti.

Huono uutinen on, että vain noin 9 prosentilla eurooppalaisista pk-yrityksistä on suojattuja IPR-oikeuksia. Tutkimuksen mukaan IPR-oikeuksien merkitys on erityisen merkittävä pk-yrityksille.

SMEs that own IPRs have 68% higher revenue per employee than SMEs that do not own any IPRs at all. Thus, while the majority of SMEs in Europe do not own IPRs, those that do have significantly higher revenue per employee.

Vaikka tutkimuksessa tehdyt havainnot eivät todista suoraa syy-yhteyttä IPR-oikeuksien ja yrityksen suorituskyvyn välillä, katsottiin niiden välisen korrelaation olevan erittäin vahva:

The results of the analysis strongly suggest that there is a systematic, positive relationship between ownership of IPRs and economic performance at individual firm level.

Tätä tukee myös USA:ssa muutama vuosi sitten tehty tutkimus  (“An Anatomy of U.S. Firms Seeking Trademark Registration”) jonka mukaan yritykset, jotka rekisteröivät ensimmäisen vuoden aikana tavaramerkin kasvavat huomattavasti muita yrityksiä nopeammin ja työllistävät muita enemmän.

EU:n tutkimuksesta käy lisäksi myös ilmi, että IPR-oikeuksien omistaminen on erittäin hyödyllistä kaikille yrityksille, ja erityisesti pk-yrityksille. Kaikista suurin hyöty on sellaisilla yrityksillä, jotka käyttävät kaikkia suojamuotoja.

Tutkimus sisältää myös paljon maakohtaista tietoa mahdollistaen eri maiden pk-yritysten vertailun. Eniten IPR-oikeuksia ovat suojanneet maltalaiset (16,9% maltalaisista pk-yrityksistä on suojannut ainakin jotain IPR-oikeuksia), portugalilaiset (13,8%), kyproslaiset (13,1%), saksalaiset (12,4%) ja espanjalaiset (11,6%) yritykset. Heikoiten IPR-oikeuksia ovat suojanneet irlantilaiset (2,9%), kroatialaiset (3,1%), unkarilaiset (3,4%) ja latvialaiset (3,7%) yritykset.

Mitä tutkimus kertoo suomalaisista pk-yrityksistä?

Suomen sijoitus vertailussa riippuu paljon siitä, mitä suojamuotoa tarkastellaan. Jos kaikki suojamuodot otetaan mukaan, suomalaiset yritykset sijoittuvat 28 maan joukossa sijalle 20. Vain 4,9% suomalaisista pk-yrityksistä on suojannut jotakin IPR:ää. Suomi on tässä siis reilusti EU:n keskiarvon alapuolella.

Huomattavasti paremmin suomalaiset pk-yritykset sijoittuvat patentoinnissa, jossa ne ovat heti saksalaisten (1,6%) ja itävaltalaisten (1,4%) jälkeen kolmantena. Noin 1,2% suomalaisista pk-yrityksistä on patentoinut keksintöjään.

Tavaramerkkien osalta tilanne on huomattavasti huonompi, Suomi on vasta sijalla 20. Vain noin 3,9% suomalaisista pk-yrityksistä on rekisteröinyt tavaramerkkinsä kansallisesti. Suomi on myös vasta sijalla 20 EU-tavaramerkkien rekisteröinnissä (0,8%).

Tutkimuksesta ilmenee myös, että suomalaiset yritykset suojaavat kansallisella tasolla tavaramerkkejään muita pohjoismaita ja Viroa heikommin, ja EU-tasollakin muita pohjoismaita heikommin.

Mistä IPR:ien heikko suojaaminen johtuu?

Valtioneuvosto julkisti viime kuussa selvityksen nimeltä ”Aineettomien oikeuksien tilanne Suomessa 2020”. Selvityksessä tuli ilmi mm. seuraavat asiat:

• Noin kolmannes yrityksistä ei ole suojannut IPR-oikeuksia lainkaan ja neljännes arvioi että on suojannut vain 1-25% IPR-omaisuudestaan
• Noin 60% yrityksistä ilmoitti, ettei avainhenkilöt ole saaneet minkäänlaista koulutusta IPR-asioihin
• Tärkeimmät puutteet osaamisessa on 1) suojaustarpeiden tunnistaminen, 2) IPR-huomiointi sopimuksissa, ja 3) suojamuotojen soveltuvuuden arviointi.

Useissa EU-tason tutkimuksissa on todettu, että tiedon ja osaamisen puute on merkittävä tekijä sille, miksi yritykset (erityisesti pk-yritykset) eivät suojaa ja hyödynnä IPR-oikeuksia parhaalla mahdollisella tavalla. Tutkimuksissa johdonmukaisesti myös ilmenee, että suojaamisen kustannus ei ole kovinkaan merkittävä syy suojaamatta jättämiselle.

Miten tilanne saadaan korjattua

PK-yritykset muodostavat yli 99% kaikista suomalaisista yrityksistä. Ottaen huomioon IPR:ien positiivisen vaikutuksen yritysten suorituskykyyn, on kansantaloudellisesti erittäin tärkeää, että suomalaiset pk-yritykset saadaan ymmärtämään IPR-oikeuksien merkitys ja käyttämään niitä liiketoimintaa tukevalla tavalla.

Suurin haaste on tietoisuuden levittämissä pk-yrityksiin. Asiassa vaaditaan pitkäjänteistä yhteistyötä sekä elinkeinoelämältä että valtiovallalta. Tavoitteena pitää olla, että jokaisella, joka perustaa uuden yrityksen Suomessa, on aikakin kohtalainen ymmärrys siitä, miten IPR-oikeudet liittyvät hänen liiketoimintaansa ja mistä saa apua niiden suojaamiseen.