Tavaramerkki GRETA THUNBERG käsittää mm. mainonta-, liikkeenjohto-, yrityshallinto- ja rahoituspalvelut. Hakemus on Thunbergin perustaman säätiön nimissä. Säätiö on myös hakenut tavaramerkkejä “FRIDAYS FOR FUTURE” ja “SKOLSTREJK FÖR KLIMATET”. 

Thunberg on selittänyt Instagramissa hakemuksen perusteita seuraavasti: 

”Impostors, trademarks, commercial interests, royalties and foundation… My name [is] constantly being used for commercial purposes without any consent whatsoever… It happens for instance in marketing, selling of products and people collecting money in my and the movement’s name… I assure you, I and the other school strikers have absolutely no interests in trademarks… Fridays For Future is a global movement founded by me…[it] can – and must – not be used for individual or commercial purposes.”

Thunberg on siis todennut, että tavaramerkkihakemusten perusteena ei ole niinkään oman taloudellisen toiminnan harjoittaminen ja sen suojaaminen, vaan sen varmistaminen, että muut eivät voi käyttää hänen nimeään hyväksi kaupallisessa tai yksityisessä toiminnassa.

Onko rekisteröintiä haettu vilpillisessä mielessä?

Thunbergin päätös rekisteröidä kyseiset tavaramerkit on hyvinkin ymmärrettävä, joskaan ei kuitenkaan täysin ongelmaton. EU-tavaramerkkiasetuksen mukaan tavaramerkki tulee julistaa mitättömäksi, jos se on haettu “vilpillisessä mielessä”. Vilpillinen mieli on laaja käsite, ja EU-tuomioistuin on jatkuvasti madaltanut sen soveltamiskynnystä. 

EU-tuomioistuin antoi 29.1.2020 päätöksen jossa se totesi, että tavaramerkki voi olla vilpillisessä mielessä tehty silloin, kun 

• hakijalla itsellään ei ole itse aikomusta käyttää merkkiä kaupallisen toiminnan tunnuksena hakemuksen käsittämille tavaroille ja palveluille, ja
• rekisteröinnin tarkoituksena on estää muita käyttämästä kyseistä merkkiä.

Vilpillisen mielen käsite edellyttää epärehellisyyttä tai epärehellistä tarkoitusta. Laajemmassa arvioinnissa Thunbergin tarkoitus tavaramerkkihakemuksen takana on hyvä ja täysin ymmärrettävä, mutta EU-tuomioistuin on kuitenkin rajannut epärehellisen tarkoituksen koskemaan tavaramerkkien asiayhteyttä, eli kaupallista toimintaa. Tällaista tarkoitusta hänellä ei mitä ilmeisemmin ole.

Tavaramerkit ovat kaupallisia tunnuksia, joten Thunbergin merkin rekisteröinti ilman kaupallista tarkoitusta voi siis hyvinkin täyttää vilpillisen mielen vaatimuksen. Mikäli näin on, tarkoittaisi se, että tavaramerkki on rekisteröity lainvastaisesti ja voidaan julistaa mitättömäksi.

Thunberg on Instagram-päivityksessään todennut, että nimeä ei tulisi käyttää “henkilökohtaisiin tai kaupallisiin tarkoituksiin”. Näiltä osin on myös huomattava, että tavaramerkkioikeudella voi lähtökohtaisestikin puuttua vain kaupalliseen toimintaan. Jos joku haluaa käyttää rekisteröityä tavaramerkkiä täysin henkilökohtaiseen tarkoitukseen, ei tavaramerkkioikeudella voi sitä estää.

Koska Greta Thunberg ei ilmeisesti tarjoa tavaroita tai palveluja kaupallisessa mielessä, ei tavaramerkki välttämättä ole hänelle sopivin suojamuoto. Tunnetun henkilön nimen tai kuvan luvaton käyttäminen markkinoinnissa voidaan useimmissa maissa katsoa hyvän liiketavan vastaiseksi ja sopimattomaksi menettelyksi. Suomessa sekä kuluttajansuojalaki että laki sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa säätelee yrityksen markkinointia ja kieltää hyvän liiketavan vastaisen ja sopimattoman menettelyn. Selvää on myös se, että Thunbergin intressissä on kieltää muita hyödyntämästä hänen nimeään ja mainettaan, olipa oikeudellinen peruste siihen mikä hyvänsä.

Oliko tavaramerkkihakemus turha?

Niin kauan kun kukaan ei testaa Thunbergin tavaramerkin pätevyyttä, on se tehokas tapa puuttua hänen nimensä luvattomaan kaupalliseen hyödyntämiseen. Käytännössä tavaramerkillä voi siis hyvinkin olla juuri se vaikutus, jonka vuoksi rekisteröintiä on alunperin haettu.

Thunbergin tavaramerkkihakemuksen tarkemmat tiedot näet täältä.

​